EERIKAN MARINKA
Virallinen nimi:
Kutsumanimi:
Sukupuoli:
Syntymäaika
Rotu:
Säkäkorkeus:
|
Eerikan Marinka
Mari
tamma
26.11.2009, ikä
suomenhevonen
157cm
|
Rekisterinumero:
Koulutus:
Painotus:
Kasvattaja:
Omistaja:
|
VH06-018-9765
Ko Va B, Re 110cm
yleis
Nora
Nora, Harharetki
|
Täyttää 4 vuotta 27.07.2010
Saavutukset
SLA-II saavutettu 31.07.2010, pistein 15+15+21+20+18 = 89p.
YLA2 saavutettu 22.06.2011, pistein 30+34+23+35 = 122p
|
|
Luonnekuvaus
Yleisesti Eerikan Marinka, tutuimmin Mari on hieman ärhäkkä, mutta silti kuulianen hevostamma. Marille myös ominaisia piirteitä ovat ne, että se on ahne ja kisakentillä ehkä liiankin herkkä. Tamma pitää hirveästi ihmisistä, etenkin lapsista, niitä se suorastaan rakastaa. Tai, oikeastaan ihmisiäkin se rakastaa vain siitä syystä, että se saisi kaikenlaisia herkkuja. Hevonen on perso porkkanoille, omenille sekä kaikille muille herkuille, mutta etenkin noille kahdelle. Yleensä Mari alistuu muiden määräyksiin, eikä ala väittämään vastaan. Se on muiden hevosten kanssa hyvin rauhallinen ja tyyni. Talutettaessa hevonen tutkii kaikki puskat ja mättäät mitä nyt tiellä sattuu olemaan. Sieltä se ei lähde pois, kuin vetämällä lujasti.
Hoitaessa Mari on hieman hermostunut, mutta ei silti ala tekemään mitään tyhmää. Myös kiltti tamma osaa olla, jos otteet ovat oikeat. Tamma ei meinaa oikein pysyä paikallaan vieraan ihmisen kanssa, joten ainakin aluksi kannattaisi olla kaksi ihmistä hoitamassa hevosta. Harjaaminen sujuu oikeastaan vain silloin hyvin, kun hevosta kutittaa paljon. Muuten se on hieman vaikeaa. Mahan alta harjaaminen on yleinen hermostumisen aihe, mutta hoitajan ei siitä kannata silti hermostua. Kun mahan alta harjaa, niin hevonen alkaa nostella jalkoja, niinkuin se yrittäisi karkuun. Ryntäät ovat myös aika herkkä paikka hevoselle. Mari pitää, kun sen häntää harjataan. Sitä se antaisi harjata vaikka tuntikaupalla. Tamman pää ei ole mikään helppo nakki harjattavaksi, koska hevonen alkaa kokoajan heiluttaa päätään. Päätä ei kovin huolellisesti ole saanut harjattua, mutta se ei kamalasti haittaa. Jos päätä yrittää alkaa huolellisesti harjaamaan, niin siitä ei tule yhtikäs mitään, koska se hermostuu yhä enemmän. Jalkoja putsatessa se käyttäytyy ihan hyvin, eikä tee siitä sen suurempaa numeroa. Kaviot tamma nostaa nätisti, jos sillä ei ole huolestumisen aihetta, esimerkiksi kokematonta hoitajaa. Marin nostaessa kaviot sitä pitää kehua ja lellitellä, mutta muuten sille on oltava todella tiukka. Satulan laitto voi olla joskus tuskaista. Varsinkin, kun sillä on paha päivä. Sen korvat menevät luimuun ja se saattaa jopa näykkäistä merkiksi siitä. Satulavyötä kiristettäessä olisi hyvä, että otettaisiin huomioon hermostuneisuus. Siinä tilanteessa ei kannattaisi vetää heti kerrallaan metrin verran, vaan ihan pieni pätkä kerrallaan. Eli suurinpiirteinen yksi reikä rauhallisesti kerrallaan. Se on parempi kaikkien kannalta. Suitset ovat hieman monimutkaisempi juttu, koska tamma on hyvän herkkä hienojen hampaitensa ja ylipäätänsä oman ilmeikkään suunsa kanssa. Kuolaimet eivät siis oikein soinnu tamman suuhun, eivät sitten millään. Kuolaimet kyllä menevät hyvin hevosen suuhun, jos osaa oikean tekniikan. Pään silittelyllä ja tyynellä äänellä voi auttaa asiaa. Kun kuolaimet ovat sujahtaneet sen suuhun, niin tamma hieman maiskuttelee ja pyörittelee kuolaimia suussaan. Riimua tämä tyttö ei pelkää, joten se ei tuota ongelmaa. Loimitettaessa hevosen on annettava tutustua siihen ensin, koska sitten voi kuulua aika hirveän suuri ääni, hirnahdus ja loimi voi olla sekunnin sadasosissa pois sen päältä. Suojat ja pintelit eivät ole mikään ongelma. Toisinaan tamma kyllä saattaa nostaa jalkaansa, mutta pieni kehotus jalan laskemisesta auttaa kyllä.
Ratsastettaessa Mari on totisesti herkkä, mutta silti kuuliainen. Hevonen uskoo jo pienetkin avut, vaikka ei aina pidäkkään siitä, että sitä käsketään. Kouluratsastuksessa tamma on hieman rauhaton, eikä jaksa keskittyä kokoajan sateleviin apuihin. Kouluratsastuksessakin on tärkeää se, että avut ja käskyt eivät ole liian suuria, sillä hevonenhan on hyvin herkkä. Jos Maria käsketään ja sille huudetaan paljon, niin voi se kostautua kisakentillä. Mutta yleensä kisakentilläkin se vain testaa ratsastajansa siinä mielessä, että onko tämä oppinut jotain. Pohkeenväistöt eivät ole oikein Marin alaa. Sen jalat menevät helposti solmuun, koska se ei ole edes valmis yrittämään. Kouluratsastuksessa tamman kanssa ei saa käyttää raippaa, koska muuten se voi hermostua aivan liikaa ja säntäillä minne sattuu. Hyppäämistä hevonen taas rakastaa. Esteratsuna se ei ole niin herkkä, mutta siltikään ei kannata alkaa raipalla läpsimään ja huutamaan, kuin heikkopäinen. Mari on estekilpailuissa hienon näköinen ja oloinen. Yksi mutta siitäkin löytyy, nimittäin Marin ponnistus saattaa ajoittua väärälle kohdalle, eikä se silloin ole ratsastajan syy. Sen takajalat eivät joskus vain yksinkertaisesti toimi. Pitkälti se tarkoittaa sitä, että sen hyppäämistä ja takajaloilla ponnistusta ei ole vielä kunnolla harjoiteltu. Sitä pitäisi alkaa treenata. Sarjat ovat ehkä kaikista vaikein este jalkojen ajoituksen ja ponnistuksen kannalta. Esteillä saa olla kyllä raippa mukana, mutta sillä ei saa kokoajan läpsiä. Yksi juttu vielä. Mari on todellakin herkkä kaikille ylimääräisille äänille, joten taputtaminen tai muu esimerkiksi musiikki kilpailukentillä eivät ole hyvästä. Maastossa hevonen on todella herkkä. Se kuulee pienimmänkin risahduksen ja säpsähtää. Sen kanssa kannattaa mennä ihan rauhassa. Maastoesteet eivät tuota ongelmaa, mutta kaikki muu maastossa oleva on sille ylitsepääsemätöntä. Hevonen on myös maastossa tarkkaa siitä mihin astuu. Sen jalkojen alla ei saa olla hirveästi kuraa, eikä myöskän mitään, mistä kuuluu rapinaa tai sihinää. Myös kaikki muut eläimet, kuin hevoset tuottavat sille pelkoa. Nämä eläimet ovat esimerkiksi kissa, koira, hiiri jne. Muuta hevoset maastossa taas tuovat sille turvaa. Se keskittyy niihin, eikä jaksa ajatella enää mitään raksahduksia eikä sihinöitä.
Sukutaulu
I. Arjen Frederik
sh-o, 154cm
Ch, KTK-III, SLA-II |
II. Finlandees
sh-o, 154cm
VIR MVA Ch, KTK-I, YLA2 |
III. Valkouri
sh-o, 152cm |
IIE. Hiisitär
sh-t, 157cm |
IE. Saili
sh-t, 154cm
VIR MVA Ch, YLA3, KTK-II | IEI. Raineri
sh-o, 159cm |
IEE. Auran Senneri
sh-t, 155cm |
E. Lakean Eerika
sh-t, 160cm
SLA-I, YLA3, ERL III |
EI. Lakean Roope Aadolf
sh-o, 153cm
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I |
EII. Riemu-Roope
sh-o, 156cm |
EIE. Lennon Liinu
sh-t, 158cm |
EE. Lakean Nelli-Noora
sh-t, 154cm
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I |
EEI. Vihu
sh-o, 156cm |
EEE. Tottiina
sh-t, 154cm |
Isäksi esittäytyy upea suomenhevosori
Arjen Frederik, eli Erkki. Oria on helppo käsitellä ja se on muutenkin rauhallinen tapaus. Tämä rautias oriherra on painotukseltaan koulupainotteinen ja kilpailusuorituksia onkin mittava kasa. Myös näyttelymenestystä on ja ori on kantakirjattu kolmannella palkinnolla.
Isänisä
Finlandees on tämän vuoden alussa edesmennyt hieno jalostusori. Vaikka ori oli koulupainotteinen se ehti kasata melkein saman verran sijoituksia esteradoilta. Tämä rakenteellisesti hyvä ori onkin saavuttanut itselleen VIR MVA Ch arvonimen ja kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla.
Ee.
Saili on myös ulkomuodoltaan erinomainen, sen todistaa jo sen saama VIR MVA Ch arvonimi ja kantakirjaus toisella palkinnolla. Tamma ei ole hirveästi kilpaillut, mutta sijoituksia silti reilut kymmenen koulukisoista ja esteiltä kolme.
Iii.
Valkouri on liinakko suomenhevosori. Koulupainotteinen ori on kilpaillut menestyen jopa luokissa Va A ja estepuoleltakin on useimpia sijoituksia. Oria ei ole kantakirjattu, vaikka se onkin voittanut useat match show't.
Isänisänemä
Hiisitär oli 157cm korkea kenttähevonen. Tamma oli vauhdikas ja periytti hyviä este- sekä kouluratsun piirteitä.
Iei. oli komea kilpaori
Raineri. Se kilpaili niin esteillä kuin koulussakin, sekä menestyi ratsastuskilpailuiden lisäksi näyttelyissä. Ori astui yhdeksän tammaa, vaikkei sitä pääsääntöisesti käytetty jalostuksessa.
Isänemänemä
Auran Senneri kuoli 10-vuotiaana pahaan ähkyyn. Ennen kuolemaansa se kilpaili kouluradoilla ja ehti saada kaksi varsaakin. Tätä kaunista koulutammaa jäi moni kaipaamaan.
Emä
Lakean Eerika on yksi Lakean tamma kasvateista. Eerika on kilpaillut hyvin menestyen niin este- kuin koulukisoissakin. Tamma on synnyttänyt vasta kolme varsaa, mutta tulevaisuudessa se tulee luultavasti olemaan kuuluisa siitostamma. Luonteeltaan Eerika on rauhallinen ja kiltti suomenhevostamma.
Emänisä VIR MVA Ch
Lakean Roope Aadolf on Lakean hyvin menestynyt kilpaori. Väriltänsä punarautias ja säkäkorkeudeltaan 153cm. Varsin hyväluonteinen periyttäjä.
Emänisänisä
Riemu Roope on suomessa syntynyt 156cm korkea punarautias suomenhevonen. Päätä komistaa leveähkö piirto ja jaloissa puhtaan valkoiset sukat. Ori metsästi ruuusukkeita niin koulussa, kuin esteissäkin. Tapaturma eräänä syysaamuna meinasi olla orille kohtalokas. Onnettomuuden seurauksena vasempaan takajalkaan tuli pysyvä vamma. Kuntoutus oli tuottoisaa ja ori palaisi takaisin kouluradoille, mutta esteet unohdettiin suosiolla. Kun vielä pystyi esteissä kilpailemaan, hyppäsi metrin ratoja ja muutama sijoitus jopa 110cm luokassa. Kouluratsastuksessa hallitsi vaativan B:n liikkeitä, mutta kilpaili lähinnä Helppo A:n luokissa. Jälkeläisiä tällä orilla on Roopen lisäksi kolme oripoikaa ja tamma. Riemu Roopen molemmat vanhemmat olivat työhevosia itä-suomessa sijaitsevalla tilalla.
Emänisänemä
Lennon Liinu on kiltti ja rauhallinen tamma. Ratsun töitä tehnyt ratastuskoululla nuoruutensa ja vanhempana siirtyi yksityisen harrasteratsuksi. Tammalla on jonkin verran kerätty sijoituksia kouluratsastuksesta. Hallitsee myös esteiden salat sujuvasti, mutta omistajansa arkuuden takia esteiden hyppiminen on jäännyt vähille. Ratsastuskoulussa hyppäsi 100cm ratana. Kouluratsastuksessa Helppo B, Helppo A tasolla. Tamma oli Lakean tallilla vuoden verran ylläpidossa, jonka aikana Lakean Roope Aadolf putkahti maailmaan.
Emänemä
Lakean Nelli-Noora on myös Lakean kasvatti, joka on myös VIR MVA Ch arvonimen ansainnut. Tamma on väriltänsä musta ja säkäkorkeudeltaan 154cm. Nellillä on kilpailtu niin koulu-, este,- kuin kenttäratsastuksessa menestyneesti.
Emänemänisä
Vihu on ryhdikäs, hienoliikkeinen herrasmies, jolla on erinomainen luonne. Väriltään ori on musta, ilman merkkejä ja säkäkorkeudeltaan 156cm. Monitaitoinen Vihu on sijoittunut koulu-, este- ja kenttäkilpailuissa ympäri suomea järjestetyissä alue- ja kansallisentason kilpailuissa.
Emänemänemä
Tottiina, tuttavien kesken Tiina on Katajarinteen tallin punarautias, 154cm kasvatti. Tamma omaa järkevän perusluonteen. On kiltti ja yhteistyöhaluinen. Tottiinalla on kilpailtu esteratsastuksessa kansallisella tasolla 100cm luokissa ja muutamassa 110cm luokassa ja sijoituksiakin on kahmittu. Tottiina oli Lakean tallilla kolmisenvuotta ylläpidossa ja tallin omistajien kilparatsuna. Kolmen vuoden aikana maailmaan putkahti myös Lakean Nelli-Noora. Tämän kevään ja kesän tamma sai ainoastaan elellä ja nautiskella mammalomasta.
Suvusta löytyy myös:
Iiii. Hikitti (sh-o, KTK-I)
Iiie. Vai-Vitviini (sh-t, KTK-II)
Iiei. Kapteeni Punaparta (sh-r)
Iiee. Vikitti (sh-t)
Ieii. Emanuel (sh-o)
Ieie. Rienas DOR (sh-t)
Ieei. Haltari (sh-o)
Ieee. Nysän Esikko (sh-t)
Eiii. Sakkari (sh-o, 157cm)
Eiie. Marinka (sh-t, 153cm)
Eiei. Orpo-Oskari (sh-o, 161cm)
Eiee. Hilo (sh-t, 159cm)
Eeii. Ukon Harmaa-Hapsi (sh-o, 157cm)
Eeie. Liina Nyyrikki (sh-t, 154cm)
Eeei. V.T Kuosti (sh-o, 159cm)
Eeee. Essin Piirto (sh-t, 156cm)
|
Ieiii. Manu-Poika (sh-o)
Ieiie. Kamiina (sh-t)
Ieiei. Ratakses (sh-o)
Ieiee. Sennin Mannekiini (sh-t)
Ieeii. Vihurin Kapu (sh-o)
Ieeie. Moona Liisa (sh-t)
Ieeei. Nysäkki (sh-o)
Ieeee. Miniskippana (sh-t)
|
Jälkeläiset
Epäviralliset palkinnot
SIH-II (jaettu 2.sija) saavutettu 15.12.2009
TK: 8-8-7-8-6-7; LY: 9-10; yhteensä 63 p
"Tekniikka hyvän puoleista, hiomista kuitenkin vielä löytyy. Varsalla oli hyvä rytmi ja tasapaino sekä hyvänpuoleinen etujalkojen tekniikka. Takajalkojen tekniikka melko hyvää, saisi kuitenkin kerätä takajalat alleen paremmin. Hyvä selän toiminta. Hieman hidas reagoimaan, ponnistus melko hyvä. Erittäin hyvä luonteinen, erinomainen varovaisuus ja eteenpäinpyrkimys."
Valmennukset & päiväkirjamerkinnät
26.11.2009 Myöhään illalla syntyi kaunis vaalea tammavarsa. Varsa sai nimensä emänsä Lakean Eerikan ja eiie. Marinkan mukaan. Tämä varsa tulee hienosta suvusta, jossa jokaisella hevosella on oma ainutlaatuinen tarina kerrottavanaan. Toivonkin, että tämä pieni neiti jatkaa sukunsa jalanjäljissä menestykseen ja parrasvaloihin. Mari sai kaverikseen samana päivänä syntyneen Tarun Pirtuliinan ja kaksikko onkin oikein menevä pari.
12.12.2009 Marin kanssa olemme edistyneet todella hyvin koulutuksessa. Muutamissa koulukisoissa ollaan jo käyty ja erittäin hyvällä menestyksellä! Tänään päätin irtojuoksuttaa Maria, jotta se saisi jotain muutakin mietittävää kuin kouluratsastuksen salat. Aluksi taluttelin tammaa ympäri kenttää ja se tuntui hieman jännittyneeltä. Päästin sen sitten lopulta irti ja se lähti samantein ravailemaan ympäri kenttää. Pyysin sitä rauhoittumaan hieman ja se kuuntelinkin ihmeen hyvin. Neiti tosin päätti ahdistella minua ja juosta melkein ylitseni. Onneksi oli raippa kädessä, jolla sitten huitaisin ilmaa. Mari teki äkkikäännöksen ja päätti vetää mukavan kokoisen pukin. Onneksi oli kypärä päässä, vaikkei Mari edes olisi osunut minuun. Jaahas, tuumin ja käskin Marin nostaa laukan. Laukannosto oli reipas ja laukassakin Mari oli energinen. Tosin se laukkasi vain toiseen suuntaan. Aina kun sain vaihdettua tamman suuntaa se teki käännöksen ja jatkoi aina oikeassa laukassa. Pyysin Maria ravaamaan ja se kuunteli hyvin. Käyntiin pyydettyäni tamma päätti pysähtyä paikoilleen. Niimpä teimme loppukäynnit taluttaen metsässä.
23.12.2009 Osallistuimme tänään VSHK'n järjestämiin
koulukilpailuihin. Kilpailut olivat jouluiset, joten sonnustaiduimme punaisiin varusteisiin ja tonttulakkeihin. Ensimmäinen luokka, johon osallistuimme oli He A tasoinen. Mari oli reipas ja toimi yllättävän hyvin, vaikka olikin aikas jouluisen riehakkaalla päällä. Saimmekin hyvät pisteet, mutta emme ihan päässeet sijoille. Olimme viidensiä 23 osallistujasta ja neljä sijoittui. Kyllähän se vähän harmitti, että ruusuke jäi saamatta, mutta pitää muistaa, ettei nämä kilpailut olleet kuitenkaan muuta kuin hauskanpitoa varten. Seuraavana oli vuorossa Va B luokka. Jo verryttelyssä Marista tuli hirveän rauhaton, eikä tamma jaksanut keskittyä ollenkaan työskentelyyn. Radalla neiti päätti sitten innostua pukkilaukkaan, ei siinä voinut muuta kuin nauraa. Sijoituksemme oli siis viimeinen tässä luokassa.
27.12.2009 Tänään vuorossa oli VSHK'n järjestämät
VTSY'n alaiset vetokilpailut. Osallistuminen näihin kilpailuihin oli hatusta vedetty, sillä näistä ei ole kokemusta hevosilla saatikka sitten omistajallakaan. Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin ja pääsimme tutustumaan tämän lajin kiehtovaan maailmaan. Mari viihtyi yllättävän hyvin valjaissa ja siitä sonnustautuikin oikein kunnon vetohevonen. Kävi jo mielessä, että pistän sen kotona peltoa kyntämään, mutta lopulta kuitenkin luovuin ajatuksesta. Onhan tammassa kapasiteettia muihinkin lajeihin. Mari pisti parastaan ja onnistuikin vetämään kuormaa 19m ja voitti koko luokan. Kilpailupäivän päätteeksi Marin vieressä seisoi onnellinen, mutta pöllämystynyt omistaja.
28.12.2009 Tätä päivää olimme odottaneet koko talliporukalla. Tänään starttasi Taikasumun tallin
suokkiviikko, jossa on monenmoista toimintaa vain ja ainoastaan suomenhevosille. Olimme ilmoittautuneet koko tallin suomenhevoslauman voimin meille sopiviin lajeihin. Ensimmäinen kilpailu olikin meille juuri sopiva, lajina toimi nimittäin
kouluratsastus. Mari keskittyi hyvin radalla ja prosenttimme oli 70.877%. Emme kuitenkaan päässeet sijoillei, mutta ihan luokan alkupäähän sijoituttiin. Helppo A luokassa Marin keskittyminen petti, mutta olimme paras Harharetken ratsukoista. Viimeinen luokka oli Vaativa B, josta nappasimme sinisen ruusukkeen!
29.12.2009 Kävimme kokeilemassa onneamme suokkiviikon
Match Show'ssa. Ilma oli kaunis ja aurinkoinen, mutta pakkanen paukkui. Hevoseni olivat aika energisellä tuulella, hyvä kun jaksoivat seisoa paikallaan arvioinnin ajan. Marin pari oli hieno rautias sh tamma Vaapukan Loru. Se vei punaisen nauhan, joten Mari palkittiin sinisellä nauhalla. Olimme sinisten paras ja pääsimme BIS-kehään. Lopullinen sijoitus oli BIS4, joten paistattelin tyytyväisen hevosen kanssa BIS-kehässä.
31.12.2009 Suokkiviikko jatkui
estekilpailuilla. Mukana oli kunnianhimoisia ratsastajia, mutta kaikki olivat kisassa iloisella mielellä. Näissä kisoissa törmäsimme toinen toistaan upeampiin suomenhevosiin. Ensimmäisenä starttasimme luokassa 80cm. Mari ei oikein ollut hyppytuulella ja jo toisella esteellä tuli kaks kieltoa eli hylätty suoritus. Seuraavaksi oli luokka 90cm, jonka rata oli todella vaikea. Puolet ratsukoista hylättiin ja niin kävi myös meidän tammoillemme. Mari päätti kieltää sarjan toiselle osalle, mitä en osannut odottaa yhtään, joten tipahdin alas mukavasti romuttaen koko okserin. Olimme mukana vielä 100cm luokassa. Se meni samalla tavalla kuin kaksi edellistä, tulos oli hylätty. Tänään ei todellakaan ollut meidän päivämme.
05.01.2010 Estevalmennus
Aloititte alkukäynneissä mukavan rennolla tahdilla ja Mari näytti olevan hyvin kuolaimella ja se selvästi kuunteli apujasi. Alkuverryttelyssä pyysin teitä tekemään paljon ympyröitä ja temponvaihteluja, sekä siirtymisiä. Päivän tehtävänä oli tulla kahden esteen sarjaa, laukkamäärää vaihdellen. Sen takia halusin teidän jo alkuverryttelyssä testata temponvaihteluja ja siirtymisiä. Teit Marin kanssa oikein onnistuneita siirtymisiä, eikä tammaa täytynyt huomautella oikeastaan mistään. Olit itsekin selässä hyvin aika rennolla meiningillä, mutta se näytti toimivan todella hyvin Marin kanssa ratsastettaessa. Olitte hyppyvuorossa neljäs eli viimeinen ratsukko. Tulitte sarjalle jälleen hyvässä temmossa, joka oli ollut lähes sama koko alku valmennuksen ajan, joten sinun ei täytynyt kuin vähän antaa Marille pohjetta, jotta se terävöityisi. Ensimmäisen esteen ponnistus meni vähän pieleen, josta seurasi se että Mari tiputti takasillaan. Väli taittui kuitenkin ohjeiden mukaisesti viidellä laukka-askeleella, vaikka tulittekin hieman liian lähelle toistakin estettä, jolloin sekin tippui. Tulit heti perään uudestaan korjaamaan tiputukset, ja osasit aavistaa jo sarjaa lähestyttäessä, että nyt Marin täytyisi terävöityä. Teitkin oman työsi selässä, ja Mari osui paremmin ensimmäiselle esteelle. Muiden tullessa teitte ravityöskentelyä ja odotitte vuoroanne. Toisella kerralla oli tarkoitus hieman koota laukkaa niin, että väliin tulisi kuusi laukka-askelta. Ennen kuin aloit lähestymään sarjaa kokosit Marin ympyrällä, ja lähdit sen jälkeen tulemaan estettä kohti. Lähestyminen ja ponnistus olivat tähän mennessä parhaat, mutta väliin tuli kuitenkin se 5 ja puoli askelta, ja viimeinen este tippui. Tulit uudestaan ja sait hyvin korjattua aikaisemman pudotuksen sekä väliin kuusi laukkaa. Vaihdoimme suuntaa ja tulitte saman harjoituksen myös toisesta suunnasta. Osasit käsitellä Maria oikein hyvin, ja yhteistyönne oli lähes saumatonta. Ponnistuspaikkoja kannattaisi treenailla vielä Marin kanssa, silloin olisitte todella hyvä ratsukko. Lopuksi saitte siirtyä loppuverryttelyyn.
30.01.2010 Kouluvalmennus Helppo C-Helppo B
Mari vaikutti alkuun varsin tyytymättömältä tilanteeseen, ei oikein viitsinyt keskittyä ja vastasi apuihisi nykien. Sait koko tunnin ajan tehdä töitä pitääksesi sen mielenkiintoa yllä ja hillitäksesi apusi niin, että ratsusi ei ylireagoinut. Kevennys sujui sinulta varsin vaivattomasti ja löysit oikean rytmin helposti myös muissa askellajeissa, niin että kykenit myötäämään niitä melko vaivattomasti. Istuntasi pysyi hyvin kasassa ja ohjasotteesi oli hyvä, riittävän herkkä. Ratsastit radantiet melko tarkasti, vaikka ratsusi yrittikin välillä päästä hieman helpommalla oikaisemalla.
03.02.2010 Estevalmennus 60-80cm
kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit kommentit
20.03.2010 Tämän päivän estetreeniin valmistauduimme pienellä metsälenkillä. Maastossa kävelimme ja ravailimme muutaman pätkän ja lopulta palasimme kentälle, missä esteet jo odottivat. Laukkaverryttelyä ympyrällä kavaletin yli. Hyppäsin ensin kaikki esteet yksittäisinä ja linjoina. Lopuksi ratsastin 100cm radan, joka meni hyvin lukuun ottamatta viimeisen esteen pudotusta. Loppuverryttelyssä annoin tamman ravata pitkällä ohjalla, jolloin se sai venyttää kaulaansa kunnolla alas.
18.05.2010 Marin kanssa on alkanut kisakausi loistavasti! Kovasti olemme harjoitelleet kotona ja tuloskin näkyy kisoissa. Marilla on jo hyvä kasa sijoituksia VSHK'n alaisista kisoista ja nyt sijoitukset riittävät jo suomenhevosten laatuarvosteluun. Ilmoitinkin tamman heinäkuun tilaisuuteen, toivotaan että mahdumme mukaan. Nyt kesällä olisi tarkoitus astuttaa Mari jollakin hienolla orilla ja varsa luultavasti menee myyntiin. Tänään päästin kuitenkin tamman kesälaitumelle vähäksi aikaa ja kisaamista jatketaan kun VRL palaa tauoltaan.
23.06.2010 Kouluvalmennus (valmentaja Sofia H.)
Mari asteli maneesiin katsellen ympärilleen valppaan ja innostuneen oloisena. Heti valmennuksen alussa kiinnitin huomiota yhteistyönne saumattomuuteen - ihan kuin olisitte osanneet lukea toistenne ajatukset! Mainitsit aiemmin, että kouluratsastuksessa Mari saattaisi olla jokseenkin rauhaton eikä oikein malttaisi keskittyä koko ajan sateleviin apuihin, mutta ainakaan tänään en moista käyttäytymistä havainnut. Jo alkuverryttelyistä lähtien Mari keskittyi täysillä siihen, mitä pyysit milloinkin sitä tekemään. Kulmia ei vedetty kertaakaan pitkiksi, vaan niissä maltettiin taipua notkeasti kaikessa rauhassa. Voltit olivat kaikissa askellajeissa säännöllisiä, huomasin kuitenkin, että Mari taipui jonkin verran heikommin vasemmalle. Peruutukset ja pysähdykset eivät tuottaneet hankaluuksia. Pohkeenväistöt olivat selvästi Marille haastavimpia, sillä se meinasi muutamaan otteeseen kompastua omiin jalkoihinsa yrittäessään kiirehtiä kyseisen harjoituksen pois alta. Vähitellen tämäkin alkoi kuitenkin sujua huomattavasti paremmin. Sen jälkeen etu- ja takaosankäännökset sujuivatkin oikein mallikkaasti. Oli hienoa huomata, miten eteenpäinpyrkivästi mutta kuitenkin hallitusti Mari vaihtoi askellajista toiseen. Kokonaisuudessaan sen askellajit olivat oikein miellyttävän ja pehmeän näköisiä, ainoastaan ravi oli ajoittain aavistuksen verran tikittävää. Avotaivutuksessa poikitit parilla ensimmäisellä kerralla liikaa, jolloin poikitus jäi niin lieväksi, ettei siitä ollut juurikaan mitään hyötyä. Seuraavilla yrittämillä tämä onnistui kuitenkin jo paremmin. Sulkutaivutuksissa Mari oli oikein hienosti koottuna, joten liike onnistui kaiken kaikkiaan kerrassaan esimerkillisesti. Vaikutitte kumpikin innostuneilta ja tyytyväisiltä vielä loppuverryttelyihinkin päästäessä, ja eikö se jo kiistatta ole onnistuneen valmennuksen merkki? Niin tai näin, mutta saat tämän perusteella olla todella ylpeä Marista, se on ehdottomasti ansainnut kiitoksensa näin hyvästä työskentelystä!
30.06.2010 Estevalmennus 100cm (valmentaja Minttunen)
Saavuin kentälle jo varttia ennen valmennuksen alkamista ja ilokseni
huomasin, että Mari ja ratsastaja olivat jo kentällä. Sillä aikaa kun
ratsastaja ja Mari menivät alkulämmittelyjä, söin kiireesti sämpylääni
ja huusin käskyjä silloin tällöin. Olin aamulla lukenut Marin tiedot ja
jätin suosiolla raipan kentänalidalle, sekä sammutin puhelimen, jotta
hämminkiä ei syntyisi. Olin päättänyt, että harjoittelisimme tänään
ponnistusta ja lähestymistä. Aloitimme matalilla esteillä, mutta nostin
niitä aina. Lisäksi rakensin pienen radan, jossa Marin piti melkein heti
laskeuduttuaan kääntyä melko tiukan kurvin, kaskata hieman vauhtia ja
ponnistaa seuraavaan. Harjoitus meni hyvin, tosin puomeja tippui
keskivaiheella aika paljon ja välillä Mari hermostui liian kovasta
kosketuksesta ja jouduimme rauhoittelemaan sitä pari kierrosta.
Pidettyämme tauon, tein melko korkean esteen, ja Mari sai opetella
ponnistamaan korkeammalle. Lisäksi kasasin vielä pahvilaatikoista, jotka
oli maalattu tiiliksi muurin, jotta se näyttäisi kiinteältä. Näin
saisimme Marin motivoitua ponnistamaan paremmin. Ja se toimi. Mari hyppi
lopputunnista todella hienosti "muurin" yli ja laskeutui todella
pehmeästi. Aloitimme loppuverryttelyt hyvin mielin.
03.07.2010 Kouluvalmennus Vaativa B (valmentaja Takku)
Ennen valmennusta juttelimme juuri teille haastavimmista liikkeistä. Mainitsit avotaivutuksen, joten ajattelin ainakin siihen perehtyä kanssanne. Tämä liike on nimittäin perusliikkeitä hevosta koottaessa ja sen harjoitteleminen ei ole pahasta. Tulitte kentälle kun lopettelin juuri edellisen ratsukon kanssa. Pyysin teitä hetken kävelemään ja sitten verryttelemään ravissa. Teimme vielä yhteenvedon edellisen ratsukon kanssa ja kun palasin kentän ulkopuolelta, olittekin jo hyvin verrytelleet. Aluksi kertasin sinulle, mikä on oleellista avotaivutuksessa. Sitten aloit harjoitella sen tekemistä, mikä tuntui heti aluksi menevän mönkään. Toivotun kolmella uralla liikkumisen sijaan käänsit hevosta hieman liikaa ja olitte neljällä uralla. Pyysin sinua seuraavalla pitkällä sivulla olemaan tarkempi ja hakeutumaan kolmelle uralle. Menin pitkän sivun toiseen päähän katsomaan, jotta pystyin neuvomaan sinua. Hieman haettuasi sait Marin kolmelle uralle. Sitten pyysin sinua ajattelemaan voltille lähtöä ja se sai sinut hienosti taivuttamaan hevosta, juuri miten oli tarkoituskin. Jokaisella kerralla liike näytti paremmalta ja paremmalta. Lopulta olin erittäin tyytyväinen, eikä avotaivutus vaikuttanut ollenkaan niin hankalalta enää. Teimme jonkin aikaa töitä sekä ravissa, että laukassa kokoamista harjoitellen. Mari oli hieman rauhaton ja tuntuikin siltä, että avotaivutusten vääntäminen sai Marin rauhattomaksi, se tahtoi selvästikin menoa ja meininkiä. Annoin sinulle luvan hieman revitellä ja antaa tamman laukata kunnolla eteen, josta tämä ottikin kaiken hyödyn irti. Hetken laukattuanne harjoittelitte avotaivutusta ravissa, joka tuntui nyt sujuvan todella hyvin. Käynnin tarkka harjoittelu tuotti selvästikin tuloksia, sillä ravissakin avotaivutus tuntui olevan aivan selkeä homma. Teitte tätä liikettä vielä lopputunnin ajan, enkä voi sanoa muuta kuin että olin todella tyytyväinen. Harjoitus todellakin näkyi ja olin erittäin tyytyväinen edistyksestänne. Olette selvästikin hyvä pari, eikä yhteistyössänne tai perusasioissa ole valittamista. Tarvitsette kuitenkin hieman opastusta joissakin vaativimmissa liikkeissä, joka tietysti on aivan normaalia.
07.07.2010 Olemme käyneet tamman kanssa ahkerasti valmennuksissa ja hyvin on kaikki sujunut. Mari on napannut hienoja sijoituksia suomenhevosten kisoissa ja odotan jo innolla että pääsemme valloittamaan myös muita kilparatoja. Mari olisi nyt parhaassa kisaiässä, harmi kun kisoja ei juuri nyt ole. Jatkamme valmentautumista ja treenaamista, mutta Mari saa myös viettää kesälomaansa laitumella mahd. paljon.
19.07.2010 Kesälomalla ollut Mari pääsi tänään kanssani pitkälle maastoretkelle. Päivä ei ollut liian kuuma, mutta päätin silti mennä uittamaan tammaa läheiselle järvelle. Satulaa en ottanut mukaan lainkaan vaan ratsastin koko lenkin ilman satulaa. Onneksi tamma on niin varma, ettei säntäile sinne tänne, muuten olisin luultavasti kävellyt kotiin ilman hevosta. Mari nautti viileästä vedestä ja siitä paljastuikin oikein kiva uittohevonen. Loppumatkan kävelimme rennosti nauttien hienosta kesäilmasta!
20.07.2010 Mari oli loukannut jalkansa laitumella, joten hain sen sisälle, jotta voisin tarkistaa tamman jalan. Puhdistin oikeassa etusessa olevan haavan ja huomasin sen olevan melko syvä. Kutsuin varmuuden vuoksi eläinlääkärin paikalle. Marille määrättiin muutama päivä lepoa. Sidettä ei saisi liikuttaa, joten karsinassa seisomista luvassa. Onneksi vakavaa vammaa ei ole, mutta tulehtumisvaara on suuri. Nyt vain kunnon huolellista hoitoa ja tamma on kunnossa viikon päästä.
26.07.2010 Tamman jalka näyttää jo hyvältä, enää on näkyvissä vain pieni naarmu. Päätin vääntää koulua ihan vain kentällä, kun ilmakaan ei ollut liian kuuma ja tuskainen. Alkuverryttelyn jälkeen tein pysähdysharjoituksia ja pohkeenväistöä pitkillä sivuilla. Laukassa ja ravissa ratsastin avotaivutuksia ja Mari oli oikein kuuliainen ja mukava ratsastaa. Lopuksi ratsastin vielä kokoamisharjoituksia, minkä jälkeen kävimme vielä metsässä kävelemässä.
Tämä on virtuaalihevonen
